Kokomitta, osa 4

Vaivaa varusteista

Kuten sanottua, hevosten päät ovat muodoltaan, kooltaan ja mittasuhteiltaan erilaisia. Rotu on tietenkin hyvin määräävä tekijä minkä mallinen eläimen pää on, mutta rodun sisälläkin on vaihtelevuutta. Myös suitsia ( , ja kaikkia muitakin päävehkeitä) on erikokoisia, -mallisia ja niitten mittasuhteet vaihtelevat valmistajan ja kyseessä olevan mallin mukaan. Suitsissa on onneksi usein paljon säätövaraa, mutta esimerkiksi otsapanta ja turpahihnan kannatinhihnojen väli on se mikä on. Usein myös kiinteät leukahihnat ovat ommeltu poskihihnaan kiinni niin, ettei niiden paikkaa voi vaihtaa.

Jos mittaat oman hevosesi pään, voit varusteita hankkiessasi käyttää näitä tietoja saadaksesi todennäköisemmin päähän sopivan varusteen, kuin arpomalla “onkohan tämä pieni vai iso full”. 42 senttiä on aina 42 senttiä, full taas on jotain 38 ja 45 sentin välistä. Ja sillä on eroa, onko otsapanta neljä senttiä pitempi vai lyhyempi.

Liian lyhyt otsapanta nostaa poskihihnoja pään sivulla ylemmäs, ehkä epämiellyttävän lähelle silmää. Samoin se vetää niskahihnaa eteenpäin hevosen korviin. (Jos hevosen korvat hankautuvat niskahihnaan, kokeile, mitä tapahtuu jos vaihdat pitemmän otsapannan. Tai jätä se kokonaan pois. Jos nimittäin liian lyhyt otsapanta on syyllinen, ei korvien hiertymiseen auta niskahihnan pehmustaminen karvatuubilla, se päinvastoin pahentaa tilannetta tekemällä systeemistä entistä ahtaamman. Saattaa toki olla, että niskahihna on hevoselle väärän mallinen tai kokoinen ja silloin tilanteen korjaa vain toisenlainen niskahihna.) Liian pitkä otsapanta taas valuu silmille.

© Merika Kallio Photography / www.merikakallio.kuvat.fi

Turpahihnan kannattimet (tai monien kuolaimettomienkin poskihihnat) ovat varusteeseen kiinteästi ommeltu ja väliä ei voi säätää. Harvoin väli on liian pitkä, mutta toisinaan väli on harmillisen lyhyt, jolloin kannattimet (ja poskihihnat) kulkevat ihan poskiluun kärjen päältä. En ole hevonen, enkä voi siis hevosen kantaa asiaan tietää, mutta ihmisenä ainakin valitsisin itselleni pään ympäri kulkevat remmit mieluummin niin, ettei poskiluun päällä jatkuvasti hinkuttaisi jotain. Hevosten poskiluut eivät kaikilla yksilöillä sijaitse “samassa paikassa”, suhteellisestikaan mitattuna turvanympäryksestä tai -pituudesta, vaan joillakin poskiluut ovat edempänä ja alempana, toisilla taaempana ja ylempänä.

Toivoisin jokaisen hevosenomistajan suovan ajatuksen myös hevosen päässä käytettäville varusteille. Istuvat suitset eivät ole itsestäänselvyys. Huonosti istuvia suitsia näkee jopa varustekauppojen mainoskuvissa.

Tuntemalla oman hevosesi pään mitat pystyt arvioimaan, varusteen mitat tietäessäsi, onko kyseinen varuste edes teoreettisesti sopiva eläimellesi. Jos poskihihnojen ja niskahihnan suorana mitattu pituus on maksimissaan 114 cm ja hevosesi mitta suupielestä toiseen on 126 cm, on selvää, että pituus ei riitä kuin korkeintaan isorenkaisia kuolaimia käytettäessä. Jos turpahihna on lyhimmillään 62 cm ja hevosesi turvanympärys 57 cm, voit jättää remelin suosiolla kauppaan.

Kyllä, mittaamisessa on oma vaivansa. Sekä hevosen pään että varusteiden. Siitäkin on vaivaa, että joutuu pyytämään myyvältä osapuolelta (, olkoon se sitten kirpputori tai verkkokauppa) mittatietoja. Kivijalkamyymälässä vaivan lisäksi saa oudoksuvat katseet, kun heiluu mittanauhan kanssa hyllyjen välissä. Vaiva kuitenkin palkitsee, sopimattomia varusteen osia kertyy vähemmän kierrätettäväksi, hutiostot vähenevät ja kenties mittojen “vapaaehtoisesti” ilmoittaminenkin yleistyy. Myös hevonen kiittää istuvasta varusteesta.

Täysikasvuisen hevosen päätä ei tarvitse mittailla kuitenkaan kuin yhden kerran ja siihen minä tarjoan porkkanaa ja mittausohjeet seuraavassa jaksossa.

Kokopohdintoja, mietteitä ja mielipiteitä päävarusteista

Osa 1
Osa 2
Osa 3