Kokomitta, osa 3

Arvaa koko, kokeile ja laita kiertoon

Minusta on melko merkillistä, että edelleen suurin osa hevosten päävehkeistä myydään shet, pony, cob, full ja x-full -mitoilla. Varsinkaan kun mitään yhtenäistä mittastandardia ei ole, eri valmistajien mitoitukset poikkeavat toisistaan ja saman valmistajankin eri mallien välillä saattaa olla mittaeroja.

Seikkailin päivän netin verkkokaupoissa yrittäen selvittää, mikä koko on pony, cob tai full. Löytämäni vastaukset olivat sangen joustavia, mutta sen sain täsmällisesti selville, että mittojen ilmoittaminen on satunnaista ja melko harvinaista. Olisin voinut kuvitella, että verkkokauppiaan etu olisi ilmoittaa myymiensä tuotteiden mitat täsmällisesti, onhan se kauppiaankin voitoksi, jos myydyt tuotteet ovat sopivia, eikä niitä palauteta väärän kokonsa vuoksi.

Vai onko niin, että kun hevosvaruste ostetaan, sitä ei palauteta?

Varustetta on sovitettu, kenties koeajettu tunnin tai kaksi ja todettu epäsopivaksi. Siitä on irrotettu tuotelaput ja ompeleitten alle on ujuttaunut karva poikineen. Verkkokaupassa toki on aina palautusoikeus, mutta “palautettavien tuotteiden tulee olla käyttämättömiä, ja niiden tulee olla palautettaessa puhtaita”, “emme hyväksy vaihtoja tai palautuksia, jos tuotteita on käytetty tai ne ovat likaisia” ,“ palautusoikeus koskee vain puhtaita ja käyttämättömiä tuotteita”, ”palautettavan tuotteen ja sen pakkauksen tulee olla käyttämätön ja muuttumaton”,

On siis helpompi laittaa varuste kirpputorille myyntiin “kerran kokeiltu, todettu meille liian pieneksi / isoksi” -kategoriassa, kuin nyppiä irtokarvat ja arvuutella onko varuste varmasti riittävän puhdas. Pohtia, että onko muovipussi, johon on tehty reikä varusteen ulos saamiseksi, vielä muuttumaton. Ja että mihin hittoon se yksi kuminauhalla kiinni ollut lappunen hukkui…

Taitaa siis kuitenkin olla verkkokauppiaan etu, että mitat ilmoitetaan pony-cob-full -akselilla. Varusteita ostetaan ja luonnollisesti sovitetaan. Harvoin palautetaan. Kauppa käy.

Ostajan etu olisi saada täsmällisiä kokotietoja, jolloin arvausleikki “onko tämä nyt pieni vai iso full” jäisi vähemmälle ja ostetut varusteet olisivat todennäköisemmin sopivia. Tämä koskee myös kirpputorimyyntiä, varusteita on mahdollista mitata ihan kotioloissakin. Vikaostokset ja turhien postipakettien rahtaaminen kuluttavat nekin rahaa ja luonnonvaroja.

Mutta mitä hyötyä siitä on vaikka tietäisikin turpahihnan niskakannakkeiden olevan 29 sentin etäisyydellä toisistaan. Tai että kuolainpäästä niskan kautta toiseen kuolainpäähän on maksimissaan 114 senttiä.

Ennen kuin varusteitten mittatiedoista on vastaavaa hyötyä, pitää tietää, minkä muotoinen, kokoinen, mallinen ja mittainen on se hevosen pää, johon varustetta ollaan hankkimassa ja joka sitä käyttää…

…jatkoa seuraa

Kokopohdintoja, mietteitä ja mielipiteitä päävarusteista

Osa 1
Osa 2

Kuvat Pixabay